Palasin puolitoista vuotta sitten Mosambikiin lähes kolmekymmentä vuotta sen jälkeen, kun työskentelin maassa ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Paljon oli muuttunut. Maya Mallin kauppakeskuksessa suu loksahti auki luksuskauppoja ihmetellessäni.
Poissa ovat ne ajat, jolloin ulkomaalaiset jonottivat Coopissa tai Interfrancassa juustopaketin perässä. Nykyään Maputosta löytyy hyvin varusteltuja supermarketteja ja lähes kaikkea, mitä eurooppalainen kuluttaja keksii toivoa.
Ympäri kaupunkia nousee kiiltäviä pilvenpiirtäjiä. Roskat ja jätteiden keruu ovat edelleen retuperällä, ja rantabulevardi kaipaisi kovasti kunnostusta. Näkymä Maputonlahdelle on kuitenkin Afrikan viehättävimpiä. Katembe on tullut osaksi kaupunkia kiinalaisten rakentaman sillan myötä, ja kaupungin syke on aivan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten.
Tämä on tietenkin vain osa tarinaa. Tilastot muistuttavat, että talouden hedelmät ovat jakautuneet kovin epätasaisesti, sillä vaurautta on syntynyt harvoille eli lähinnä poliittiselle eliitille. Viimeisen vuosikymmenen aikana köyhyys on kasvanut merkittävästi. Harvat mosambikilaiset kokevat hyötyneensä merkittävästi maan talouskasvusta tai suurista luonnonvaralöydöistä.
Erityisen vahvasti tämä näkyy nuorten keskuudessa. Joka vuosi työmarkkinoille saapuu satojatuhansia uusia nuoria, mutta työpaikkoja syntyy vain murto-osa tarvittavasta määrästä. Moni nuori kokee, ettei hänellä ole realistista mahdollisuutta löytää vakituista työtä, hankkia asuntoa tai rakentaa parempaa tulevaisuutta.
Maputon kaduilla kulkee paljon nuoria, jotka kokevat, ettei heillä ole mitään menetettävää. Yhteiskunnallinen turhautuminen näkyi vuoden 2024 vaalien jälkeisissä levottomuuksissa. Kyse ei ollut pelkästään vaalituloksesta. Taustalla oli syvä kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, ulkopuolisuudesta ja siitä, että maan poliittinen ja taloudellinen järjestelmä ei tarjoa kaikille samoja mahdollisuuksia.
Tämä lienee Mosambikin tulevaisuuden suuri kysymys. Maalla on valtavat maakaasuvarat, merkittäviä mineraaliesiintymiä, runsaasti uusiutuvan energian potentiaalia ja strateginen sijainti. Harvalla Afrikan maalla on yhtä paljon taloudellisia mahdollisuuksia. Samalla harvalla maalla on yhtä suuri paine luoda nopeasti koulutusta, työpaikkoja ja toivoa miljoonille nuorille.
Mosambikin tulevaisuus ei ratkea ensisijaisesti kaasukentillä tai kansainvälisissä investointihankkeissa. Se ratkeaa siinä, kokevatko tavalliset mosambikilaiset olevansa osa maan kehitystä vai jäävänsä sen ulkopuolelle.
Viime vuodet ovat edustustossa olleet suurten mullistusten aikaa. Kehitysyhteistyön lopettamisen myötä lähetystöstä on lakkautettu useita tehtäviä ulkoministeriön säästöpaineiden myötä. Kahdenvälinen maaohjelma leikkauksen jälkeen olemme ponnistelleet perinteisestä kehitysyhteistyöstä kohti yksityissektorin yhteistyötä.
Ei ole helppoa saada suomalaisia yrityksiä kiinnostumaan Mosambikista, mutta ei se ihan mahdotontakaan ole. Edustuston keihäänkärki on digitalisaatio, joka on Mosambikin tulevaisuuden osalta avainasemassa ja jossa suomalaisilla on ylivoimaista osaamista. Olemmekin luoneet hyvät suhteet digitalisaatioministeriöön, mistä merkkinä mm. digiministeri Americo Muchangan toukokuinen Suomen vierailu.
Suomi on tukenut Mosambikia mmm. cyberstrategian päivittämisessä ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on edelleen keskeisellä sijalla. Tänä vuonna Suomi antaa Mosambikille myös humanitaarista apua ja tukee kouluruokailua. Tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat edelleen keskeistä työsarkaa.
Kaiken tämän muutoksen keskellä Suomi–Mosambik-seuralla on tärkeä tehtävä. Aikana, jolloin maailman huomio siirtyy nopeasti kriisistä toiseen, seura ylläpitää tietoa, ymmärrystä ja kiinnostusta Mosambikia kohtaan. Se tarjoaa kohtaamispaikan ihmisille, jotka ovat työskennelleet maassa, tutkineet sitä, asuneet siellä tai yksinkertaisesti kiinnostuneet sen tulevaisuudesta.
Mosambik tarvitsee ystäviä, jotka näkevät maan sellaisena kuin se on: ei pelkästään ongelmien tai kehitystilastojen kautta, mutta ei myöskään paisuteltuna kaasuhankkeiden menestystarinana. Se tarvitsee kumppaneita, jotka ovat valmiita käymään avointa keskustelua sekä onnistumisista että epäonnistumisista.
Suomi–Mosambik-seura voi omalta osaltaan auttaa pitämään tämän keskustelun elävänä. Se voi tuoda esiin mosambikilaisten omia näkemyksiä, rakentaa yhteyksiä nuorten ja vanhojen, tutkijoiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välille sekä muistuttaa siitä, että maiden väliset suhteet eivät perustu vain hallitusten päätöksiin vaan ennen kaikkea ihmisten välisiin yhteyksiin.
Viime kädessä juuri nämä yhteydet ovat Suomen ja Mosambikin suhteiden vahvin perusta. Hallitukset vaihtuvat, ohjelmat päättyvät ja painopisteet muuttuvat.
Ystävyys, uteliaisuus ja keskinäinen kunnioitus kestävät paljon pidempään.
Suurkiitos tärkeästä työstänne!
Terveisin Satu Lassila,
12.6.2026
SL, Maputo