Embedded Files
Mietelause: En edelleenkään ymmärrä miten kahden vuoden sopimus Mosambikissa tuntui neljältäkymmeneltä.
Mietelause: En edelleenkään ymmärrä miten kahden vuoden sopimus Mosambikissa tuntui neljältäkymmeneltä.
Työn jätin entisen, maailmalle lähdin onneani etsien
Oliko se täyttymys toiveiden? Kohta kuulette kertomuksen.
Ensin Ruotsiin, fyssarin duuniin, oli se vähän tylsää
Sairaalat vaihtuivat, potilaat vaihtuivat, ei mitään merkittävää
Tapahtunut kunnes – kohtalo puuttui peliin, tuli muutos suunnitelmiin
Järjestö ruotsalainen, empaattinen ja solidaarinen
Rekrytoi maailmaa parantamaan, minusta tehtiin vapaaehtoinen
Mosambikista tuli pelastukseni – täyttikö se odotukseni?
Kun lähdin, oli vuosi kahdeksan viisi, siitä eteenpäin aika kiisi
Alussa kaupat tyhjinä, ei kaduilla vaaraa, mutta Renamon sota raakaa
Saapui maahan Maailman Pankki, se oli kansalle karvas kalkki
Pankkia on moni kritisoinut, Samorakaan ei sille mitään voinut
Surullinen Samoran kohtalo, puhuttiin sabotaasista, uskoako?
Graça syytti Etelä-Afrikkaa, vaikea sitä oli todistaa.
Vuosikymmenet kuluivat, jo tuhatkin taittui
Mosambik ei enää ollut se sama, vaikka mitä siellä vaihtui.
Rauhan jälkeen ensimmäiset vaalit, siellä jonottivat mummot sekä vaarit
Vuosien myötä tuli paljonkin muutosta, ei enää yhtä paljon puutosta
Ennen ei kenkiä, vaatteet täynnä reikiä, nyt ostetaan secondhändiä
Nokia oli päivän sana, enää ei ole ainoana
Ihmiset hankkivat tietokoneen, oppivat myös iPhonen ja somen
Kommunikaatio parani huomattavasti, kirjeet loppuivat nopeasti.
Aika kului mukavasti, töitä tehtiin ahkerasti
Cooperantefisioterapeutacoordenadoradelegadaoficialadministradoradirectoraconsultoradoutoraprofessora…
Oli AROHCMMISAUCVMHIFORMINKEPASAFIISG ja joitakin muita
Mikään niistä ei ollut ikuista, ei kaikki edes ruusuista.
Käsi sydämellä – kenelläpä meillä (paitsi lähetystöllä)
Ei ollut ongelmia monta, oli usein aivan toivotonta
Saada autorizaçãorespostadeferimentoaprovaçãopermissão
Ja kaiken päälle documentodeidentificaçãoeresidenciaparaestrangeiros
E outras coisas mais. Samako Suomessa? Jamais!
Stressin purkuun käytin aerobickia, käskytin naisia, se oli kovaa duunia
Jumpassa unohdettiin ikävät päivät, taakse jäivät huolenhäivät
Ystävyyksiä uusia löytyi monia, vaihdettiin juoruja, aatoksia
Juhlittiin aina kun oli syytä, vaalittiin lämmintä ystävyyttä.
Viihdyin ihan oikeasti vaikka useasti tuli angsti
Mieli palasi kotimaahan kaukaiseen, palaankohan koskaan menneeseen?
Oli tuberkuloosi, AIDS, malaria ja kolera
Myöhemmin ¨hyvinvointi¨, hampurilaiset ja batata frita
Sokeritauti ja lihavuus, verenpaineet ja liikkumattomuus
Onko syynä tiedon puute vai rahattomuus?
Sääli tätä kansaa sympaattista, vielä niin paljon parantamista.
Kasvoi myös autokanta, on mersut, bemarit ja maasturit
Köyhälle kansalle ¨chapat¨, ¨I love you¨ ja pick-upit
Ennen ei autoja mailla halmeilla, nyt kontrolloidaan radarilla
Poliisit lihovat liikenteessä, siellä jos missä
On autoilija pahassa pinteessä, aina olet väärässä
Syyllinen tai syytön, ihan sama, ratkaisuun auttaa vain raha.
Tilastot kertovat tasa-arvosta ja kehityksestä, kysytäänpä naisilta mielipiteistä
Lähisuhdeväkivalta on vakava juttu, viimeinkin siihen on havahduttu
Luksustaloja nousee kuin sieniä sateella, niistä monet voivat vain haaveilla
Bairroissa elämä jatkuu entisellään, varallisuutta ei ole kellään
Lisääntyivät tulvat ja hirmumyrskyt, harva on niiltä säästynyt
Syynä ilmeisesti ilmastonmuutos - eikö koskaan lopu kurjuus?
Chissano, Guebuza ja Nyusi varmasti kaikkensa yritti
Valtaan nousi Chapo – paraneehan elintaso?
Aikomus on varmaan hyvä, kansa vielä epäilevä
Haasteet ovat valtavia, miljoonittain hoidettavia
Kirouksena huumeet ja terroristit – toisaalla rikkaudet ja opportunistit.
Viimeiset vaalit oli ikävä tapaus, seurauksena epävakaus
Koko maa oli aivan pulassa, vallankumoukseen suistumassa
Venâncio johti mielenosoituksia ja sananvapautta
Hänellä oli oma lehmä ojassa, tilanteessa hurjassa
Lopulta palautui rauha ja järjestys, miten menee seuraava äänestys?
Tätä kaikkea ja paljon muuta oli elämä Mosambikissa
Intian valtameren paratiisissa.
En koskaan saanut kansalaisuutta – voi sitä autuutta
Jos olisi onnistunut en ehkä olisi tässä vaan vielä tropiikissa lomaa viettämässä
Mutta vanhuutta ei siellä kaipaa, on kaikenlaista vaivaa
Ystävien varaan ei voi jäädä, ilman lopullista päivämäärää.
Oli aika tehdä päätös ja lähteä Turkuun, pakata tavarat matkalaukkuun
Safin ja Serenan taakseni jätin, mukaan otin Sabinan ja häkin
Meillä voi vielä olla vuosia monia, päiviä onnellisia loputtomia.
Mosambikin vuodet opettivat paljon, tarinaa monta, uskomatonta
Olin jumpparina ja monena muuna, nyt Turussa vapaaehtoisena.
Ritva Parviainen, Turussa 21.4.2026
Page updated
Report abuse