Keskustelutilaisuus Mosambikin talouden kehitysnäkymistä 9.6.2026 

Suomi-Mosambik-seura järjesti keskustelutilaisuuden Mosambikin talouden kehitysnäkymistä tiistaina 9.6.2026 klo 17–18 Rosebud-kirjakaupan ohjelmalavalla Postitalossa (Mannerheiminaukio 1, 00100 Helsinki).

Keskustelutilaisuuden avainpuhujia olivat Ricardo Santos (PhD Development Economics) ja Elina Penttinen (Partnerships and Programme Officer). He työskentelevät Maputossa YK:n yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen (UNU-WIDER) hankkeessa, jonka tavoitteena on tutkimustiedon keinoin edistää osallistavaa ja kestävää talouskasvua Mosambikissa. Alla lyhyt yhteenveto tilaisuudesta.

LUOKO TALOUSKASVU MOSAMBIKISSA HYVINVOINTIA KAIKILLE? 

Keskustelutilaisuus Mosambikin talouden mahdollisuuksista ja haasteista kokosi Mosambik-ystäviäja muita Mosambikista kiinnostuneita Rosebud-Postitaloon. Suomi-Mosambik-seuran yhdessä Rosebud-kirjakaupan kanssa järjestämän tilaisuuden asiantuntijoina olivat YK:n yliopiston kehitystaloustieteen instituutin (UNU-WIDER) tutkijat, Ricardo Santos ja Elina Penttinen, jotka työskentelevät Maputossa UNU-WIDER:in tukemassa tutkimushankkeessa. Yhteistyössä Mosambikin kehitys- ja suunnitteluministeriön ja Eduardo Mondlane-yliopiston kanssa toteutettavan Inclusive Growth in Mozambique-hankkeen tavoitteena on edistää köyhiä ja haavoittuvia väestöryhmiä hyödyttävän talouspolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa sekä kouluttaa mosambikilaisia talouspolitiikan asiantuntijoita. Myös Suomi on rahoittanut hanketta kehitysyhteistyövaroin vuosina 2015–2025.

Mitä opimme?

Puolivuosisataisen itsenäisyytensä aikana Mosambik on kehittynyt monien talouden indikaattoreiden valossa, mutta maa on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Mosambikissa on valtavia hyödyntämättömiä luonnonvaroja kuten kaasuvarannot maan pohjoisosan rannikkoalueella, kaivannaisia, viljelemätöntä maatalousmaata, jotka luovat vahvan perustan maan taloudelliselle kehitykselle. Miksi Mosambikin talous ei sitten lähde kasvu-uralle? Mikä on Mosambikin talouskasvun ”näkymätön jarru”?

Tutkijoiden mukaan haasteita on monia: maa on edelleen sisäisesti jakautunut yhtäältä omavaraistaloudessa elävään maaseutuväestöön, toisaalta kaupunki- ja taajama-alueilla elävään väestöön, jotka ovat osa ns. modernia taloutta. Eriarvoisuus maaseutuväestön ja kaupunkiväestön välillä kasvaa, samoin maaseudulla ja kaupungeissa asuvien välillä. Mosambik kärsii puutteellisesta infrastruktuurista, pääomien puutteesta, julkisen sektorin instituutioiden ja hallinnon heikkouksista sekä ennen kaikkea väestön alhaisesta koulutustasosta. Lisäksi Mosambik on yksi maailman haavoittuvimmista maista ilmastonmuutokselle, ja sen mukanaan tuomat ilmastoshokit kuten toistuvat rajumyrskyt, tulvat ja pitkät kuivuusjaksot vievät talouden vauhdittamiseen kipeästi tarvittavia resursseja.

Haasteiden taklaamiseen Mosambik tarvitsee paitsi taloudellista ja teknistä tukea myös tutkimuspohjaista tietoa. UNU-WIDER:in tutkimushanke tähtää juuri tähän: yhdessä Mosambikin viranomaisten, erityisesti maan kehitys- ja suunnitteluministeriön sekä eri yliopistojen kanssa UNU-WIDER tuottaa tutkimukseen nojaavaa tietoa taloudellisen päätöksenteon pohjaksi. Tutkimuksen ja koulutuksen keinoin UNU-WIDER pyrkii edistämään talouspolitiikkaa, joka tukee työpaikkojen luomista koulunsa päättäville ja työelämään siirtyville nuorille, edistää talouskasvun tuoman hyvinvoinnin jakautumista tasaisemmin sekä alueellisesti että eri väestöryhmien sisällä sekä rakentaa maan yhteiskunnallista vakautta.

Tutkijoiden puheenvuorot herättivät meissä kuulijoissa monia ajatuksia, myös kriittisiä kysymyksiä, joista keskustelu jatkui kunnes ”valomerkki” Rosebud-kirjakaupassa kertoi, että on aika lähteä kotiin.

Suomi-Mosambik-seura kiittää lämpimästi Ricardo Santosta ja Elina Penttistä insipiroivista puheenvuoroista, Ritva Parviaista intensiivisen keskustelun moderoinnista sekä yleisöä aktiivisesta osallistumisesta. Ja tietysti Rosebud-kirjakauppaa mahdollisuudesta kokoontua ikonisen Postitalon

tiloissa.

Kiitos!